Liikunnan merkityksestä ihmisille puhutaan erittäin paljon. Tästä huolimatta moni ei juurikaan harrasta liikuntaa, ainakaan säännöllisesti. Liikunnan vähäisyys voi olla yhteyksissä moniin sairauksiin. Tässä liikuntaa käsittelevässä kirjoitussarjassa pohditaan liikunnan merkitystä yhteiskunnassamme.

Mitä liikunnalla sitten tarkoitetaan? Suomen liikuntalain mukaan liikunta on sellaista urheilua, joka ei ole ammattimaista, niin kutsuttua huippu-urheilua. Terveyttä edistävä liikunta jaetaan usein kuntoliikunnaksi ja arki- tai hyötyliikunnaksi. Kuntoliikunnalle ominaista on tavoitteellisuus. Arki tai hyötyliikuntaa on harrastusten ulkopuolinen liikkuminen.

Liikunnan ei tarvitse olla ohjattua tai suunniteltua. Liikuntaa voi jo helposti lisätä esimerkiksi kävelemällä tai pyöräilemällä työmatkat. Liikuntaa edistetään valtiovallan taholta. Muun muassa erilaisia liikuntapoliittisia ohjelmia laaditaan, ja liikunta kuuluu osana kouluopetukseen. Koululiikunta on usein monipuolista, monissa kouluissa harrastetaan esimerkiksi voimistelua, yleisurheilua, erilaisia palloilulajeja tai uintia.

Liikuntaa onkin olemassa hyvin monenlaista ja liikuntalajeja on suuri määrä. Liikuntalajin valinta on hyvin tärkeää, mielekkäästä lajista voi tulla elinikäinen harrastus kun taas tylsän liikuntalajin valinta voi johtaa liikunnan lopettamiseen heti alkuun. Myöskin toiset lajit ovat huomattavasti helpompia aloittaa kuin toiset: suhteellisen helppoa on aloittaa esimerkiksi juokseminen, pyöräily tai uinti. Jotkut lajit voivat vaatia enemmän taloudellisia panostuksia, mutta ei välttämättä fyysisiä, kuten golf. Kaikille tuttujen liikuntalajien lisäksi on olemassa runsaasti vähemmän tunnettuja liikuntalajeja, kuten esimerkiksi pilates tai kahvakuula.

Pilateksessa yhdistyvät sekä kehon että mielen hallinta. Siitä onkin tullut viime vuosina erittäin suosittu liikuntalaji, etenkin naisten keskuudessa. Pilates muistuttaa joogaa, tosin siinä liikutaan enemmän kuin joogassa. Pilateksessa hyvällä ryhdillä ja hyvällä hengityksellä on suuri merkitys. Pilateksen kehittäjä oli Joseph Pilates, jonka mukaan laji on nimetty. Suomeen pilates tuli 1990-luvulla.

Kahvakuula eli giria on tullut Suomeen Venäjältä. Kyseessä on rautainen kuulla, jossa on mukana kahva. Kahvakuulaa pidetään monipuolisena ja hyödyllisenä kunnon kohottajana, toisaalta väärin käytettynä se on mahdollisesti jopa vaarallinen.

Joidenkin lajien aloittaminen ilman asianmukaista valmistautumista ja tietoa lajista voi olla jopa vaarallista. Esimerkkinä tällaisista lajeista ovat esimerkiksi mäkihyppy ja nyrkkeily. Usein hyvä tapa hakea tietoutta on osallistua paikallisen lajiseuran toimintaan.

Jokaisella on eri tapa harjoittaa liikuntaa. Yhdelle sosiaalinen ulottuvuus on tärkeää liikunnan harrastamisessa, kun taas toiselle yksin liikkuminen on miellyttävin tapa harjoittaa liikuntaa. Moni suomalainen yhdistää luonnossa oleskelun liikkumiseen, esimerkiksi suomalaiset metsät tarjoavat hyvän mahdollisuuden tähän. Mäkinen tai vuoristoinen maasto on usein myös hyvä silloin kun liikkuja haluaa lisätä haastetta.

Liikunnallisuus nähdään siis yhteiskunnassamme usein erittäin positiivisena. Toisaalta jotkut myös kokevat, että liikuntaa ylikorostetaan ja ihannoidaan. Esimerkiksi iltapäivälehdet sisältävät runsaasti liikuntaa ihannoivia lehtijuttuja, jossa liikunnallinen elämäntapa nähdä saavuttamisen arvoisena.

Liikunnan aloittaminen kannattaakin jo pienestä asti, silloin liikunnasta tulee normaali osa elämää. Koulussa liikunnanopetus pyrkii tähän. Monilla liikunta kuitenkin vähenee kouluvuosien jälkeen ja kiireinen työ- ja perhe-elämä saattaa viedä aikaa liikunnan harrastamiselta. Liikunnan harrastamisen aloittaminen ei myöskään ole mahdotonta vanhemmalla iällä, ja monet eläkeläiset lisäävätkin liikuntaa vapaa-ajan lisääntyessä.

Tässä kirjoitussarjassa liikuntaa tarkastellaan eri näkökulmista, käymällä läpi niin sen hyöty- kuin mahdollisia haittavaikutuksia. Liikunnasta löytyy runsaasti tietoa eri nettisivuilta, niin suomalaisilta kuin ulkolaisilta sivuilta.