Liikunnan hyödystä puhutaan paljon, mutta liikunnan mahdollisista haitoista ei juurikaan. Onko niitä sitten? Niin kuin lähes kaikessa hyödyllisessä toiminnassa, myös liikunnassa on hyvä säilyttää kohtuullisuus. Ns. ylikunto ei ole tavoiteltava tila. Aloitteleva liikkuja sortuu helposti siihen, että hän aloittaa liikkumisen liian suurella määrällä ja kyllästyy nopeasti tai paikat kipeytyvät. Esimerkiksi jos joku aloittaa juoksemisen, on järkevä aloittaa lyhyillä ja suhteellisen hitaalla tempolla eikä esimerkiksi 2 tunnin juoksulenkillä.

Liikunta voi olla haitallista jos siitä tulee liian tuloksellista tai stressaavaa. Joillakin liikuntaa harrastavilla, liikuntaan suhtautuminen lähenee huippu-urheilijoiden suhtautumista liikuntaan, jolloin sen haittapuolet voivat ilmaantua. Samoin, jos liikkuja, esimerkiksi kuntosalilla käyjä joutuu turvautumaan suorituskykyä parantaviin aineisiin, liikuntaan yhdistyy haittatekijät.

Ihmissuhteisiin liikunta voi vaikuttaa haitallisesti esimerkiksi silloin jos parisuhteessa toinen harrastaa liikuntaa paljon, ja toinen ei lainkaan. Liikuntaa harrastava alkaa nähdä toisen laiskana ja kritisoi häntä siitä. Toisaalta, liikuntaa harrastamaton voi olla tyytymätön siihen, että hänen kumppaninsa on usein poissa kotoa.

Liikunnassa on aina riskit paikkojen kipeytymisestä tai esimerkiksi palloilulajeissa loukkaantumisen vaara on olemassa. Erilaiset joukkuepelit, kuten jääkiekko tai sähly sisältävät riskejä. Kuntoilijan onkin hyvä valita harrastamansa laji myös sillä perusteella kuinka suuri loukkaantumisen riski on olemassa.

Liikunnan haittapuolia on mahdollista löytää, mutta lista jää varsin lyhyeksi verrattuna liikunnan hyötyihin.